Mielenterveys ja köyhyys

Yksi stressaavimmista asioista mun elämässä tällä hetkellä on taloudellinen tilanne. Tähän liittyy niin monta seikkaa, jotka aiheuttaa ahdistusta, stressiä ja uupumusta. Tämä on minulle arka aihe, mutta ajattelin nyt avata suuni.

Tämän yhteiskunnan tavoite on saada meistä työkykyisiä, palkkaa nostavia ja itsenäisesti pärjääviä ihmisiä. Mikä hieno tavoite sinänsä, mutta entäs jos en vain yksinkertainen ole työkykyinen. Tai pystyisin tekemään muutaman päivän viikossa töitä, mutten sen enempää. Siihen tämä jäykkä järjestelmä ei taivukaan niin helposti. Kaiken tämän myllerryksen keskellä joudun pärjäämään pienellä rahalla kuukausi toisensa jälkeen.

Kun taloudellinen tilanteeni on vaikea, en voi ostaa tarpeellisiakaan asioita. Jos ostan ns. ylimääräistä, kuten vaatteita, on ruuasta tingittävä. Jos jokin menee rikki, ei ole varaa ostaa noin vain uutta tilalle. Ja tää ylimääräisten kulujen pelko, että joku loppuu tai rikkoutuu, on yksi osa tätä stressiä.

Kun olen köyhä, ei ole varaa valita. Kun rahaa on niukasti, en voi mennä ruokakauppaan ja ostaa sitä mitä tekee mieli, ostan sitä mihin sinulla on varaa. Myös sosiaalinen elämä kärsii omalta osaltaan. Aina ei ole varaa lähteä kahville, leffaan tai keikalle. Tämä jatkuvan budjetin miettiminen ja laskeminen on väsyttävää.

Köyhyys ruokkii köyhyyttä. Esimerkiksi jos minulla ei ole varaa maksaa laskua, joudun maksamaan siitä että siirrät eräpäivää. Huomaan jatkuvasti saavani lisäkuluja pelkästään siitä ettei minulla ole tarpeeksi rahaa.

Köyhyys vaikuttaa mielenterveyteeni suuresti. Stressi, tietämättömyys ja elämän säännöttömyys romuttaa jaksamista. Usein tilanne on se, ettei tiedä milloin seuraava tuki tulee tilille ja paljon tukea saa. Jatkuva hakemusten täyttäminen ja liitteiden pyörittely on raskasta jo muinakin aikoina, saati masentuneena. Tämä lisää ensisestään masennuksen kuilua.

Jos köyhyys vaikuttaa mielenterveyteen, niin myös mielenterveys köyhyyteen. Esimerkiksi masentuneena minulla ei ole jaksamista huolehtia taloudestani. Laskujen  eräpäivät paukkuu ja ongelmat kasaantuu. Eräänä kesänä en päässyt postilaatikolle kahteen kuukauteen. Kun vointi parani ja pystyin käymään postit, oli uusi masennus lähellä koska selvittelemistä oli niin paljon,

Maniassa taas rahaa saattaa kulua uskomattomiakin määriä lyhyessä ajanjaksossa. Osamaksut ja pikavipit ovat kavalia ystäviä, siinä vaiheessa kun ostopakko iskee ja rahaa ei ole. Tämän osteluvimman seurauksissa joutuu usein kärsimään pitkiäkin aikoja.

Voisin jatkaa tätä postausta miljoonalla esimerkillä. Kuinka tilin mennessä miinukselle, pankki perii muistutusmaksun joka lisää vain velkaa tilillä. Kuinka lainan maksua siirtäessä joutuu maksamaan palkkion pankille, jotta lainan maksun siirto onnistuu. Lääkkeet loppuu, muttei varaa ostaa uusia.

Esimerkkejä on monia ja asia on niin monitahoinen ainakin omalla kohdallani, että voisin kirjoittaa aiheesta useammankin tekstin. Rahan niukkuuden kanssa eläminen on pidemmän päälle kuluttavaa. Silloin kun sitä jatkuu vuosia on sietokyky vastoinkäymisille matala. Helppoa ei ole elää ilman ylimääräisiä, jopa välttämättömiä varoja. On mentävä päivä kerrallaan tämänkin asian suhteen.