Masennuksen ennaltaehkäisy

Muutama päivä sitten vietettiin kansallista masennuksen vastaista päivää ja se sai mut miettimään mitä minä teen omassa arjessani ehkäistäkseni masennusta. Elämä on siitä ihanaa ja kamalaa, että koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Joskus se masennus vaan hiipii kuvioihin, vaikka mitä tekisi. Mutta kyllä minä haluaisin uskoa, että omilla valinnoillakin on joskus edes jotain tekemistä asian kanssa.

Armollisuus itseään kohtaan on haastavaa, mutta niin tärkeää. Joskus on tärkeää, antaa itselleen rauha hengähtää ja hidastaa tahtia. Olen polttanut itseni loppuun. Siitä oppii sen, että antaa itselleen tilaa voida hyvin ja aikaa parantua. Ihme juttu, että se aina pitää oppia kantapään kautta. Mutta olen huomannut sen, että kun antaa itselleen luvan lepoon ja mielenrauhaan niin jaksaa paljon paremmin. Itsensä pakottaminen ja asioista stressaaminen ei ainakaan minulla johda muuhun kuin romahtamiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että itseään ei haastaisi uusiin juttuihin tai kannustaisi ottamaan harkittuja riskejä. Se tarkoittaa itsensä kokonaisvaltaista huomioimista ja rakastamista.

Mieluisten ja voimaannuttavien asioiden tekeminen antaa paljon voimaa niihinkin päiviin, kun olo ei ole parhaimmillaan. Minulle näitä asioita ovat esimerkiksi läheisten kanssa oleminen, kirjoittaminen ja musiikin kuuntelu. Kaikkien niiden ei niin mieluisien juttujen tasapainoksi on hyvä miettiä mistä nauttii ja toteuttaa rohkeasti niitä asioita. Minunkin pitäisi olla rohkeampi unelmieni ja mielenkiintojeni toteuttamisessa. Jospa tänä vuonna uskaltaudun kokeilemaan jotain uutta ja mieluista.

Itsensä muistuttaminen voimalausein on toiminut minulla. Kännykän taustakuvana oleva voimalause muistuttaa minua useasti päivässä, että olen riittävän ja hyvä näin. Voimalauseita voi ripotella pitkin asuntoa ja piilottaa vaikka vaatteiden taskuihin. Ne piristävät päivää ja auttavat jaksamaan hieman huonoimpinakin hetkinä.

Tunteiden hyväksyminen on minulle keino käsitellä pahaa oloa ja ehkä jopa päästä siitä pois. Se, että antaa kaikkien tunteiden tulla ja antaa niille tilaa on tärkeää. Joskus on paha olla ja se on ok. Saa tuntea kaikkia tunteita. Ei saa potea huonoa omaa tuntoa pahasta olosta. Silloinhan mieli vain pahenee. Olen joskus käyttänyt keinoa jossa pidän huolihetken kerran tai kaksi päivässä. Silloin kirjoitan paperille tai puhun ääneen kaikki mikä minua masentaa, suututtaa tai harmittaa. Kun huolihetki on ohi, yritän keksiä kivaa tekemistä ja antaa tilaa niille ihanille jutuille.

Keskusteluapu ja lääkitys ovat suuressa osassa masennuksen ehkäisyssä. Käyn noin kaksi kertaa kuukaudessa juttelemassa psykiatriselle sairaanhoitajalle. Keskustelemme arkisista asioista ja sillä hetkellä mieltä painavista jutuista. Lääkitys tiedettävästi pitää mielialani tasaisempana ja ehkäisee masennusta omilla tavoillaan.

Avoimuus ja rehellisyys omasta tilanteesta itselleen ja muille on suuri osa toimivaa hoitoa, Ole rehellinen siitä mitä tunnet ja mitä koet. Varsinkin itselleen on hyvä myöntää, jos ei mene hyvin ja taas toisaalta tunnustaa myös ne hyvät hetket arjessa ja elämässä, Itselläni on taipumusta esittää, että kaikki on hyvin, vaikka maailmani on pikkuhiljaa romahtamassa käsiini. Muut eivät osaa auttaa, ellen näytä todellista tilannettani heille. Enkä tällä tarkoita, että jokaiselle vastaantulijalle tai edes tutulle on pakko kertoa miten rehellisesti menee. Olisi kuitenkin hyvä olla edes yksi henkilö jolle pystyt olemaan avoin tilanteestasi. Näin saa tukea ja apua nopeammin kuin silloin jos pitää verhoa tunteiden edessä.

Tässä oli minun tärkeimmät masennuksen ehkäisykeinot. Haastan teitä miettimään mitkä asiat ovat niitä jotka tekevät teistä onnellisen ja mahdollisimman hyvävointisen minän. Haluan vielä kiittää niitä jotka pitkästä tauosta huolimatta pysyivät kelkassa mukana. Kiitos, kun luette!



Kommentit

Lähetä kommentti