Minulle

Joskus on niitä päiviä, kun kaikki on harmaata ja ei jaksa elää. Niitä on ollut nyt riittämiin. Mutta nyt on hyvä päivä. Nyt on kirpeä pakkaskeli ja kaikki tuntuu sopivasti ihanalle. On murheita, mutteivat ne muserra minua. On stressiä, mutta näen sen läpi. Ihanaa!

Tämän tunteen ja mielialan haluisin pitää. Tiedän kuitenkin, ettei tämä ole pysyvää. Se lähtee, mutta myös samalla varmuudella palaa takaisin. Haluaisin muistaa tämän tunteen niitä pahoina hetkinä, kun haluan luovuttaa. Siksi keksin kirjoittaa itselleni kirjeen nyt, kun olen toiveikas ja onnellinen.

Tämä kirje kulkee mukanani kaikkialle. Toivottavasti luen sen silloin kun se on tarpeen. Toivottavasti se vie minut takaisin tähän päivään ja muistuttaa ettei kaikki ole menetetty. Ajattelin jakaa kirjeeni myös teille, jos joku muukin löytää siitä voimaa tai saa inspiksen kirjoittaa tällaisen itselleen. Pitäkää itsestänne huolta.

Minulle

 

Tiedän ettei aina tunnu hyvälle tai edes siltä että selviät. Muista kuitenkin tämä klisee: Olet selvinnyt 100% päivistäsi. Sulla on nyt paha olla, muttet voi tietää mitä huomenna on. Muista pahoina hetkinä nämä päivät, kun kaikki on arvokasta, myös sinä.

 

Olet ainutlaatuinen, tärkeä ja rakas. Jos et jaksa kannatella itseäsi niin sulla on paljon rakastavia ihmisiä ympärillä. Älä pelkää pyytää apua. Aina et rakasta itseäsi, mutta sussa on niin paljon hyvää ja arvokasta. Oot paras sinä just noin.

 

Tiedän ettet kestä, mutta taistele itsesi vuoksi ja katso huominen. Et voi tietää mitä kaikkea sulla on vielä näkemättä ja kokematta. Sun elämä on liian arvokas.

 

Rakastan sua

 

Pinja